Tulossa: Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus 2017 – 2021 (70 op), Tampere

Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2017 Valtioneuvoston asetuksen 1120/2010 mukaisen psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) psykoterapeuttikoulutuksen. Koulutus on kaikkiaan 16. psykoterapeutin nimikesuojaukseen johtava kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutus, jonka yliopisto järjestää. Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa neljän vuoden (kahdeksan lukukauden) aikana.

 

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osoittaa pätevältä nimikesuojatulta psykoterapeutilta edellytettävää osaamista eli hän pystyy psykoterapeuttisen hoidon itsenäiseen läpiviemiseen osana asiakkaan kuntoutusprosessia.

 

Koulutuksen opetussuunnitelma ja rakenne

Yleisten psykoterapeuttisten tietojen ja valmiuksien lisäksi opiskellaan kognitiivisia ja käyttäytymisterapeuttisia psykoterapiamuotoja ja -menetelmiä, joiden sovellutusalueet kattavat yleisesti psykiatriset häiriöt ja psykologiset ongelmat. Lisäksi opiskellaan terveyspsykologisia ja käyttäytymislääketieteellisiä interventioita. Menetelmät perustuvat kansainväliseen tutkimusnäyttöön.

Koulutus koostuu neljän vuoden ajalle eli kahdeksalle lukukaudelle ajoittuvista

  • teoria- ja menetelmäopinnoista (sisältäen tutkimusmenetelmäopinnot) (330 t, 36 op)
  • ryhmämuotoisesta työnohjauksesta (200 t, 20 op)
  • ryhmämuotoisesta koulutuspsykoterapiasta (30 t + 30 t, 3 op) sekä yliopiston opetuksen ulkopuolelta hankittavasta yksilöllisestä koulutuspsykoterapiasta (20 t, 1 op)
  • opinnäytetyöstä (10 op)

Ks. tarkemmat opintojaksot esitteen lopusta.

Opiskelijoiden psykoterapeuttisen osaamisen (tiedot ja taidot) kehittymistä arvioidaan koko koulutuksen ajan erilaisin menetelmin ja näytöin.

 

Pääkouluttaja ja vastuuprofessori

Pääkouluttajana toimii Arto Pietikäinen, KM, nimikesuojattu psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti.  Tampereen yliopistossa koulutuksen vastuuprofessorina toimii Martti T. Tuomisto, PhD (med. dr), nimikesuojattu psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti. Teoria- ja menetelmäopetukseen osallistuu myös muita KKT-kouluttajapsykoterapeutteja oman erityisosaamisalueensa mukaisesti.

 

Työnohjaajat ja koulutuspsykoterapeutit

  • Jukka Heikkilä, psykoterapeutti, VET (sh), kouluttajapsykoterapeutti
  • Jarkko Helmi, psykoterapeutti (sh), kouluttajapsykoterapeutti
  • Nora   Kariluoma, psykoterapeutti, VET (PsM), kouluttajapsykoterapeutti
  • Kaisa Koivula, psykoterapeutti (PsM), kouluttajapsykoterapeutti

Lopulliset kouluttajaresurssit määräytyvät hyväksyttyjen opiskelijoiden määrän mukaisesti.

 

Aika ja paikka

Lähiopetusta on noin 4 viikon välein, siten että lähiopetusjaksoja on lukuvuoden aikana yhteensä noin 12. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti kahtena päivänä peräkkäin – osa koulutuspäivistä voi sijoittua arkipäivien ohella myös lauantaihin. Lähipäivät toteutetaan pääasiassa Tampereen yliopiston pääkampuksen tiloissa. Samoin koulutusohjelmaan kuuluvat kansainväliset seminaarit järjestetään Tampereella, yleensä kaksi kertaa lukuvuoden aikana.

Työnohjaus sekä ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia rytmittyvät lähiopetuspäiviin joko kokopäivän tai puolenpäivän mittaisina kokonaisuuksina. Koulutukseen kuuluu myös yliopiston opetuksen ulkopuolelta hankittava yksilöllinen koulutuspsykoterapia (yht. 20 t).

Koulutuksen aloitusjakso on 23.- 24.10.2017. Alustavasti syksyn muut päivät ovat 24.-25.11. ja 20.-21.12.2017.

Koulutus päättyy syksyllä 2021.

 

Kohderyhmä ja hakuedellytykset

Koulutus on tarkoitettu lääkäreille, psykologeille, sosiaalityöntekijöille ja psykiatrisille sairaanhoitajille sekä muille soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon (mm. sosiaalipsykologit, erityisopettajat) tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille (sairaanhoitajat, AMK ja sosionomit, AMK).

Soveltuvan pohjakoulutuksen lisäksi osallistujilta vaaditaan tutkinnon jälkeinen vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveystyöstä tai vastaavasta hoitotyöstä. Jos soveltuvaan ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt vähintään 30 op psykologian tai psykiatrian opintoja tai muita 30 op laajuisia psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämiä lisäopintoja nämä opinnot tulee olla suoritettuna ennen koulutuksen aloittamista. Vastaavat lisäopinnot vaaditaan myös kaikilta soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta.

Edellisen lisäksi vaaditaan mahdollisuus tehdä psykoterapiatyötä koulutuksen aikana sekä henkilökohtainen soveltuvuus psykoterapeutiksi.

Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijoiden soveltuvuutta ammattiin arvioidaan koko koulutuksen ajan (Yliopistolaki § 43 a, VNA 1034/2011).

Tarkempia lisätietoja ks. http://www.uta.fi/psykoterapeuttikoulutus/hakukelpoisuus.html#hakukelpoisuus

 

Hakuaika ja hakeminen

Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 30.8.2017. Tarkemmat hakuohjeet (sähköinen hakemus ja liitteet) ohessa.

Sähköinen hakulomake

 

Opiskelijavalinta

Kaikki hakukelpoisuuden täyttäneet hakijat pyritään kutsumaan soveltuvuushaastatteluun. Mikäli hakijoita on niin runsaasti, että se sisäänotettavien määrä ja soveltuvuushaastattelun kustannukset huomioiden ei ole taloudellisesti mahdollista, haastateltavien joukko valitaan eniten pisteitä saaneiden joukosta (päivitetty 19.5.2017). Soveltuvuushaastattelut järjestetään Tampereella yliopiston tiloissa viikolla 39. Samassa yhteydessä järjestetään kirjallinen pääsykoe. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan haastatteluun kutsuttaville. Haastattelu on maksuton.

Valinnassa taustapisteitä (tutkinto, työkokemus, muu koulutus) voi saada enintään 60 pistettä ja henkilökohtaisesta soveltuvuudesta enintään 100 pistettä. Jos hakijalla on kaksi hakukriteerit täyttävää tutkintoa, annetaan pisteet tutkinnosta, josta saa parhaat pisteet, mutta työkokemusaika lasketaan ensimmäisestä hakukriteerit täyttävästä tutkinnosta lähtien.

Kirjallinen pääsykoe pisteytetään valintaprosessissa osana henkilökohtaista soveltuvuutta seuraavasti:

Henkilökohtainen soveltuvuus (0–100 pistettä):

  1. hakijan motivaatio koulutukseen (0-25 pistettä): pääsykoe 5 p. / muu 20 p.,
  2. hakijan valmiudet ja käytännön mahdollisuudet saattaa psykoterapeuttikoulutus loppuun sekä tehdä terapiatyötä koulutuksen aikana ja sen jälkeen (0-25 pistettä),
  3. hakijan itsearviointitaidot ja vuorovaikutustaidot (0-25 pistettä),
  4. henkilökohtainen soveltuvuus opetettavaa psykoterapiamenetelmää käyttäväksi psykoterapeutiksi (0-25 pistettä)

Valintamenettely muilta osin löytyy www-sivulta http://www.uta.fi/psykoterapeuttikoulutus/hakukelpoisuus.html#valintamenettely

Koulutukseen valittavien opiskelijoiden määrä riippuu pätevien ja soveltuvien opiskelijoiden määrästä. Vähimmäismäärä, jotta koulutus voidaan toteuttaa, on 20 osallistujaa.

 

Kustannukset

Koulutus on yliopistojen maksullista täydennyskoulutusta, joka rahoitetaan kurssimaksuin. Koulutuksen kokonaishinta on 18960 euroa. Maksu jakautuu kahdeksalle lukukaudelle (à 2370 euroa) ja laskutetaan kaksi kertaa vuodessa. Koulutuksen hinta sisältää teoria- ja menetelmäopetuksen lisäksi myös ryhmämuotoiset työnohjauksen ja koulutuspsykoterapian. Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu yksilöllistä koulutuspsykoterapiaa yht. 20 t. Tämän osallistuja sopii Tampereen yliopiston hyväksymän kouluttajapsykoterapeutin kanssa. Yksilöllisen koulutuspsykoterapian kustannukset maksetaan suoraan ko. psykoterapeutille ja sen hinta määräytyy psykoterapeutin oman hinnaston mukaan.

Koulutus on ALV 39–40§:ssä tarkoitettu arvonlisäveroton koulutuspalvelu. Hintaan lisätään arvonlisävero, jos arvonlisäverolaki tai sen tulkinta muuttuu koulutuksen toteutusaikana.

 

Tiedustelut

Koulutusta koskeviin tiedusteluihin vastaavat

  • suunnittelija Erja-Leena Järvenpää, 050 320 9663, erja-leena.jarvenpaa(at)uta.fi
  • suunnittelija Katri Saarinen, 050 437 2671, katri.saarinen(at)uta.fi
  • vastuuprofessori Martti T. Tuomisto, 050 351 8137 t. 040 548 3200, martti.tuomisto(at)uta.fi

 

KÄYTTÄYTYMISANALYYSI JA KOGNITIIVINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA

 Mitä ovat käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia?

 Yleisesti ottaen käyttäytymisanalyysi on kognitiivisen käyttäytymisterapian pohjana, mutta sitä voidaan myös pitää omana vaikuttamis- ja hoitomuotonaan, jolloin puhutaan sovelletusta käyttäytymisanalyysista. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, jolle on tyypillistä järjestelmällinen toiminta. Se on myös aktiivista ja koulutuksellisesti suuntautunutta. Perustavaa laatua siinä on oletus, että inhimillinen käyttäytyminen laajimmassa merkityksessään on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluu ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä vuorovaikutus on käyttäytymisanalyysin kohde ja siihen vaikutetaan psykoterapiassa. Ihmistä hoidetaan sen vuoksi todella kokonaisuutena. Samat perusperiaatteet selittävät sekä ihmisen itse että muiden havaitsemaa käyttäytymistä. Käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on usein parantaa ihmisten itsehallintaa ja -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tämä voi sisältää esim. uusien toimintatapojen omaksumisen (toimiminen luottaen paremmin omaan itseen), uusien tunteen säätely- tai hyväksyntätapojen oppimisen (eläminen ilman jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa tai masennusta), uusien ajattelutapojen omaksumisen (myönteinen suhtautuminen omaan itseen ja muihin ihmisiin) tai terveysriskien ja sairauksien hoitotapojen omaksumisen ja hallinnan (kipujen vähentäminen, liikalihavuuden tai kohonneen verenpaineen hoito).

 Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?

Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna psykoterapiamuotona. Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuviksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi. Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi, ovat esim. ahdistuneisuus-, pelko-, ja masennusongelmat, syömis- ja unihäiriöt, oppimisvaikeudet, seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat, huono itseluottamus, väärinkäyttöongelmat, skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.

Eräs uusi hoitoalue on persoonallisuushäiriöt, joiden hoidossa kognitiivisella käyttäytymisterapialla on myös saatu hyviä tuloksia. Maailman laajimmassa ja perusteellisimmassa psykoterapiatutkimuksessa (Grawe ym. 1994) juuri kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät saivat erittäin hyviä tuloksia. Tämä saavutus perustuu suuresti siihen kokeelliseen ja tieteelliseen traditioon, johon tämä terapiamuoto perustuu. Huonoksi osoittautuneet menetelmät on yksinkertaisesti hylätty.

 

Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus (70 op)

KKTTM Teoria- ja menetelmäopinnot 36 op

  • KKTTM1 KKT:n historia, analyysi, periaatteet ja käytännöt 5 op
  • KKTTM2 Ahdistuneisuusongelmat 4 op
  • KKTTM3 Muut emotionaaliset ongelmat 4 op
  • KKTTM4 Muut vakavat häiriöt 3 op
  • KKTTM5 Kehitykseen ja ikäkausiin liittyvät ongelmat 7 op
  • KKTTM6 Somaattispainotteiset ongelmat 5 op
  • KKTTM7 Terapiamuodot, muut menetelmät ja käytännöt 6 op
  • KKTTM8 Psykoterapiatutkimus 2 op

 

KKTTO Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 20 op

  • KKTTO1 Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 1, 10 op
  • KKTTO2 Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 2, 10 op

 

KKTKP2 Koulutuspsykoterapia 4 op

  • KKTKP2.1 Koulutuspsykoterapia, ryhmämuotoinen, 3 op
  • KKTKP2.2 Koulutuspsykoterapia, yksilöllinen, 1 op

 

KKTOT Opinnäytetyö 10 op