Tulossa: Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus (80 op) 2017 – 2021, Tampere

Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2017 yhdessä Tampereen Psykoterapiayhdistys ry:n kanssa Valtioneuvoston asetuksen 1120/2010 mukaisen psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan psykoanalyyttisen yksilöpsykoterapeuttikoulutuksen.

Suoritettuaan koulutuksen henkilö kykenee toimimaan itsenäisesti psykoterapeuttina psykoanalyyttisen viitekehyksen mukaisesti. Koulutus soveltuu ammattihenkilöille, jotka työskentelevät psykiatrian poliklinikoilla ja mielenterveystoimistoissa, päiväsairaaloissa, psykiatrisissa sairaaloissa, opiskelijaterveydenhuollossa tai perheneuvoloissa (lääkärit, psykiatrit, psykiatriset sairaanhoitajat, psykologit, sosiaalipsykologit, sosiaalityöntekijät, psykiatriset toimintaterapeutit, oppilaitos- ja sairaalapapit sekä lastenkotien ja ammatillisten perhekotien hoitajat/ohjaajat).

 

Aika ja paikka

Koulutus alkaa lokakuussa 2017 ja päättyy syksyllä 2021. Teoria- ja menetelmäopetus järjestetään Tampereen yliopiston tiloissa. Työnohjaus ja koulutuspsykoterapia tapahtuvat koulutuspsykoterapeuttien vastaanotoilla.

 

Koulutuksen tavoite

Koulutuksen keskeinen tavoite on psykoanalyyttisen psykoterapiamenetelmän syvällinen oppiminen. Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia perustuu psykoanalyyttiseen teoriaan ihmisen mielen rakentumisesta, toiminnasta ja erilaisista häiriöistä.

Teorian keskeinen olettamus on tiedostamattoman mielenmaailman olemassaolo ja sen merkitys psyykkisten ilmiöiden ja oireiden kehittymisessä.

 

Koulutuksen rakenne

Koulutuksen kokonaislaajuus on 80 opintopistettä ja kesto 4 vuotta eli yhteensä 8 lukukautta.

Koulutusohjelmaan kuuluu:

  • Teoria- ja menetelmäopinnot (sisältäen tutkimusmenetelmäopinnot) 378 tuntia lähiopetusta, 43 op
  • Yksilötyönohjaus (kohdistuu psykoterapeuttiseen potilastyöhön 300 t) 120 t, 12 op
  • Koulutuspsykoterapia (koulutettavan henkilökohtainen psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia) 300 t, 15 op
  • Opinnäytetyö, 10 op

Ks. tarkemmat opintojaksot esitteen lopusta.

Lähiopetuspäiviä on lukuvuodessa 28. Lisäksi suositellaan lukuvuosittain mahdollisia ulkopuolisia koulutuspäiviä, joilla voi tietyin ehdoin korvata osan teoriaopetuksen tunneista. Koulutuksessa lähiopetuspäivä koostuu teoria- ja menetelmäopetuksesta. Menetelmäseminaarit järjestetään yhdeksän kertaa lukukaudessa maanantai-iltaisin. Teoriaseminaarit puolestaan pidetään lauantaisin kerran kuukaudessa viisi kertaa lukukauden aikana.

Koulutuspsykoterapia ja työnohjaus tapahtuvat koulutuspäivien ulkopuolella ja osallistujat hankkivat ne erikseen Tampereen Psykoterapiayhdistys ry:n kanssa sopien. Koulutuspsykoterapian tiheys on vähintään kaksi kertaa viikossa. (ks. kohta kustannukset)

 

Kohderyhmä ja hakuedellytykset

Koulutus on tarkoitettu lääkäreille, psykiatreille, psykiatrisille sairaanhoitajille, psykologeille, sosiaalipsykologeille, sosiaalityöntekijöille, psykiatrisille toimintaterapeuteille, oppilaitos- ja sairaalapapeille sekä lastenkotien ja ammatillisten perhekotien hoitajille/ohjaajille.

Soveltuvan pohjakoulutuksen lisäksi osallistujilta vaaditaan vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveystyössä tai vastaavassa neuvonta-, keskustelu- tai muussa asiakastyössä. Jos soveltuvaan ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt vähintään 30 op psykologian tai psykiatrian opintoja tai muita 30 op laajuisia psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämiä lisäopintoja nämä opinnot tulee olla suoritettuna ennen koulutuksen aloittamista. Vastaavat lisäopinnot vaaditaan myös kaikilta soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta.

Edellisen lisäksi vaaditaan henkilökohtainen soveltuvuus psykoterapeutiksi sekä mahdollisuus tehdä psykoterapiatyötä koulutuksen aikana. Samoin koulutuspsykoterapian tulee olla sovittuna ennen koulutuksen alkamista.

Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijoiden soveltuvuutta ammattiin arvioidaan koko koulutuksen ajan (Yliopistolaki § 43 a, VNA 1034/2011).

Tarkempia lisätietoja ks. http://www.uta.fi/psykoterapeuttikoulutus/hakukelpoisuus.html#hakukelpoisuus

 

 

Opiskelijavalinta

Hakuedellytykset täyttävistä hakijoista kutsutaan enintään 20 eniten taustapisteitä saanutta hakijaa kahteen soveltuvuushaastatteluun. Haastattelut pyritään järjestämään jokaisen hakijan osalta saman päivän aikana.

Taustapisteissä huomioidaan soveltuvan pohjakoulutuksen (10–20 pistettä) ja työkokemuksen (10–20 p.) ohella myös mahdollinen aikaisempi täydennyskoulutus (0–10 p.) sekä aikaisemmin läpikäyty, parhaillaan menossa oleva tai ennen hakuajan päättymistä alkamaan sovittu, koulutuspsykoterapian kriteerit täyttävä, yksilöpsykoterapia (0-20 p.). Lopulliseen valintaan vaikuttaa lisäksi henkilökohtainen soveltuvuus psykoterapeutiksi (0-100 p.). Lisätietoja Eija Salmi tai Raimo Raappana (ks. yhteystiedot alta). Valintamenettely muilta osin löytyy www-sivulta http://www.uta.fi/psykoterapeuttikoulutus/hakukelpoisuus.html#valintamenettely

Jos hakijalla on kaksi hakukriteerit täyttävää tutkintoa, annetaan pisteet tutkinnosta, josta saa parhaat pisteet, mutta työkokemusaika lasketaan ensimmäisestä hakukriteerit täyttävästä tutkinnosta lähtien.

Koulutukseen valittavien opiskelijoiden määrä riippuu hakuedellytykset täyttävien ja soveltuvien opiskelijoiden määrästä. Koulutukseen valitaan vähintään 10 henkilöä. Koulutus aloitetaan vain, mikäli tämä minimiosallistujamäärä täyttyy.

 

 

Hakuaika ja hakeminen

Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 16.8.2017 mennessä. Sähköinen hakulomake ohessa.

Sähköinen hakulomake (linkki)

Soveltuvuushaastattelut järjestetään viikolla 36. Koulutuksen hinta sisältää haastattelukustannukset. Haastattelut järjestetään Tampereen yliopiston tiloissa. Haastattelukutsut lähetetään niihin valituille erikseen.

Kustannukset

Koulutus on yliopiston maksullista täydennyskoulutusta, joka rahoitetaan kurssimaksuin. Koulutuksen hinta on 14 400 euroa. Maksu jakautuu kahdeksalle lukukaudelle (á 1 800 euroa) ja laskutetaan kaksi kertaa vuodessa. Huom. Koulutuksesta yliopistolle maksettava hinta sisältää ainoastaan teoria- ja menetelmäopintojen osuuden.

Tällä hetkellä (3/2017) koulutus on AlvL:n 39–40 §:n mukainen veroton koulutuspalvelu. Mikäli säädöksissä tai niiden tulkinnassa tapahtuu muutoksia koulutuksen toteutusaikana, hintaan lisätään arvonlisävero.

Koulutukseen kuuluvan yksilötyönohjauksen ja yksilökoulutuspsykoterapian osallistuja sopii Tampereen Psykoterapiayhdistys ry:n sopiman koulutuspsykoterapeutin kanssa. Työnohjaus- ja koulutuspsykoterapiakustannukset maksetaan suoraan ko. terapeutille. Asiasta voi kysyä lisätietoja Eija Salmi / Raimo Raappana (ks. yhteystiedot alta).

Työnohjauksen (120 tuntia) hinta on 75 euroa/ tunti, joka on 1 125 euroa lukukautta kohti ja 9 000 euroa koko koulutuksen ajalta.

Koulutuspsykoterapian (300 tuntia) kustannukset muodostuvat yksilöllisesti sen mukaan, missä määrin opiskelija on jo koulutuksen alkaessa käynyt läpi koulutuspsykoterapiaksi hyväksyttävää yksilöpsykoterapiaa. Koulutuksen aikana läpikäytävän yksilöpsykoterapian hinta on 75 euroa/tunti.

 

Tiedustelut

Koulutusta koskeviin tiedusteluihin vastaavat:

  • Tampereen Psykoterapiayhdistys ry: Eija Salmi, puh. 0400 567 522,  eija.salmi(at)fimnet.fi sekä Raimo Raappana puh. 050 558 8632, raimo.raappana(at)pp.inet.fi
  • Tampereen yliopisto: suunnittelija Erja-Leena Järvenpää, 050 320 9663, erja-leena.jarvenpaa(at)uta.fi sekä suunnittelija Katri Saarinen, 050 437 2671, katri.saarinen(at)uta.fi

 

Kouluttajat

Pääkouluttajana toimii Raimo Raappana, PsM, psykoanalyytikko, lapsi- ja nuorisopsykoanalyytikko (IPA*).

Muut kouluttajat, työnohjaajat sekä koulutusterapeutit ovat kaikki VET-psykoterapeutteja. Tarkemmat tiedustelut yhdistyksen kautta (ks. yhteystiedot yllä).

*IPA, The International Psychoanalytical Association

 

 

 

Koulutuksen teoreettinen tausta

Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia perustuu psykoanalyyttiseen teoriaan ihmisen mielen rakentumisesta, toiminnasta ja erilaisista häiriöistä. Teorian keskeinen olettamus on tiedostamattoman mielenmaailman olemassaolo ja sen merkitys psyykkisten ilmiöiden ja oireiden kehittymisessä. Viime vuosikymmenten aikana psykoanalyyttinen teoria on täydentynyt ja uudistunut esimerkiksi varhaisia psyykkisiä toimintoja ja äiti-lapsi-suhdetta koskevien sekä neurotieteellisten tutkimushavaintojen vaikutuksesta. Mielenkiinto on kohdistunut lisääntyvästi myös ulkoisen reaalimaailman ja sisäisen kokemismaailman yhteisvaikutukseen mielen rakentumisessa.  Psykoanalyyttisen psykoterapian tuloksellisuutta on tutkittu monella tavalla.  Empiirisen tutkimustiedon perusteella voidaan todeta psykoanalyyttisen psykoterapian olevan tuloksellista sekä tehonsa että vaikuttavuutensa osalta erilaisissa psyykkisissä häiriöissä.  Lyhyet psykodynaamiset hoidot ovat vähintäänkin vertailukelpoisia muiden kestoltaan samanpituisten hoitojen kanssa (Shedler, 2010).  Pitkien psykoanalyyttisten hoitojen tuloksellisuudesta on vahvaa näyttöä.  Hoidon kohdistuessa persoonallisuuden toimintojen kokonaisuuteen vaikeissa häiriöissä (esim. persoonallisuushäiriöt, hoitoresistentti depressio) on saatu hyviä tuloksia. Merkittävää on, että hoitotulokset ovat varsin pysyviä silloinkin, kun seuranta-aika on ollut pitkä (esim. Fonagy et al. 2015, Sandel, 2004, Leichsenring &. Rabung, 2008).   Yleisen toimintakyvyn ja tyytyväisyyden paraneminen näkyy tutkimuksissa mm. vähäisempänä turvautumisena muihin hoitoihin, pysyvästi kohonneena työkykynä ja normaaliväestöön verrattavana, myös somaattisena, oireettomuutena (Helsingin psykoterapiatutkimus, GPAS, Saksa). Myös psykoanalyyttiseen teoriaan perustuvien fokusoitujen psykoterapioiden (esim. mentalisaatio-, transferenssikeskeinen- ja interpersoonallinen psykoterapia) tuloksellisuudesta on tieteellistä näyttöä.

Psykoterapian kulmakivi on psykoterapeuttinen yhteistyösuhde, johon molemmat osapuolet ovat sitoutuneet. Psykoterapeuttinen vuorovaikutussuhde on omiaan edistämään potilaan psyykkistä kehitystä niiltä osin, kuin se on yksilönkehityksen aikana häiriintynyt. Nykyhetki on psykoterapiassa keskeinen. Yksilön menneisyys, aikaisemmat kokemukset ja ihmissuhteet ovat merkityksellisiä, koska ne edelleen vaikuttavat hänen elämäänsä tässä ja nyt.

Analyyttisessä psykoterapeuttisessa hoidossa pyritään luomaan puitteet, joissa potilas voi mahdollisimman vapaasti ja luottamuksellisesti puhua terapeutille mielessään olevista asioista, ajatuksista, tunteista ja mielikuvista. Terapeutin tehtävänä on kuunnella ennakkoluulottomasti ja huolellisesti potilasta sekä havainnoida myös tämän sanatonta viestintää. Terapeutti tekee havaintojensa perusteella huomioita potilaan esiintuomasta aineistosta tarkoituksenaan edistää hänen valmiuksiaan tiedostaa mielensä liikkeitä ja niiden syntyhistoriaa. Tämän seurauksena tunne-elämän torjutut ristiriidat tulevat tietoisuuden piiriin ja henkilökohtaisen kehityksen ongelmien työstäminen mahdollistuu. Vähitellen psyykkinen oireilu lievittyy tai käy tarpeettomaksi. Menneisyyden kielteiset vaikutukset nykyhetken kokemisessa vähenevät, mikä lisää yksilön psyykkistä itsenäisyyttä sekä edesauttaa realistista suhtautumista itseen ja ympäristöön.

 

 

Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus (80 op)

 

PATM Teoria- ja menetelmäopinnot 43 op

  • PATM1 Psykodynaamisen psykoterapian perusteet 6 op
  • PATM2 Psykoseksuaalinen kehitys 7 op
  • PATM3 Psykoanalyyttinen teoria mielen rakentumisesta, osa yksi 6 op
  • PATM4 Psykoanalyyttinen teoria mielen rakentumisesta, osa kaksi 6 op
  • PATM5 Psykoanalyyttinen teoria mielen rakentumisesta, osa kolme, Häiriöt ja niiden hoito 6 op
  • PATM6 Transferenssi ja vastatransferenssi 3 op
  • PATM7 Tietoisen ja tiedostamattoman suhteesta: Freudista neuropsykoanalyysiin 3 op
  • PATM8 Psykoterapiatutkimus 3 op
  • PATM9 Kliinisiä erityiskysymyksiä 3 op

 

PATO Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 12 op

  • PATO1 Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö, osa yksi 4 op
  • PATO2 Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö, osa kaksi 4 op
  • PATO3 Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö, osa kolme 4 op

 

PAKP Koulutuspsykoterapia 15 op

 

PAOT Opinnäytetyö 10 op

Tulossa: Monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus 40 op

Koulutus käynnistyy vuoden vaihteessa 2017-18.

Alustava moduulisuunnitelma, josta osallistuja suorittaa 40 opintopistettä:

  1. Kansainväliset muuttoliikkeet ja maahanmuuttajien kotoutuminen 5 op (Tampereen yliopisto)
  2. Kulttuuritietoiset työkäytännöt 5 op (Turun yliopisto)
  3. Monikielisyys ja kulttuurien välinen viestintä 5 op (Itä-Suomen yliopisto)

Valinnaiset moduulit:

4. Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen 5 op (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto)

5. Ihmisoikeudet ja lainsäädäntö 5 op (Åbo Akademi)

6. Maahanmuutto ja liikkuvuus innovaatiotaloudessa ja elinkeinopolitiikassa 5 op (Tampereen yliopisto)

7. Kansainvälisen ja monikulttuurisen  työyhteisön johtaminen 5 op (Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto)

8. Uskonnollinen monimuotoisuus 5 op (Åbo Akademi ja Turun yliopisto)

Lisätietoja:

Tuula Kostiainen, puhelin 050 523 2149 tai tuula.kostiainen(at)staff.uta.fi

 

 

 

Käynnissä: Työ- ja organisaatiopsykologian koulutus 70 op

Koulutuksen jälkeen osallistujalla on valmiudet toimia itsenäisenä erityisasiantuntijana työelämän tuottavuutta ja hyvinvointia edistävissä psykologisissa tehtävissä sekä kehittää jatkuvasti alan ammattikäytäntöä tieteelliseltä perustalta. Työelämän muutosten nopeus ja henkisen kuormituksen hallinta edellyttävät psykologisen asiantuntemuksen laadullista ja määrällistä lisäämistä.

Koulutus on tarkoitettu psykologeille, jotka toimivat esimerkiksi ammatinvalinnan ohjauksessa, henkilöstön arviointi- ja valintatehtävissä, työterveyshuollossa tai työn ja organisaatioiden kehittämistehtävissä.

Lisätietoja:

professori Saija Mauno, saija.mauno[at]uta.fi, p. 040 805 3510

yliopistonlehtori Virpi-Liisa Kykyri, virpi-liisa.e.kykyri [at] jyu.fi

http://www.uta.fi/yky/tohtoriopinnot/lisensiaatti/ammatillinen.html

http://www.psykonet.fi/Erikoispsykologikoulutus/tyo

 

Tulossa: LÄÄKÄRIN SUOMI 2 – Maahanmuuttajalääkärin toiminta suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ja vuorovaikutustaidot potilastyössä 3.4.-30.5.2017

Koulutus on ammatillista työvoimakoulutusta, johon voi osallistua myös Pirkanmaan ulkopuolelta.

Koulutuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajalääkärille kattava kuva lääkärin tehtävistä suomalaisessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa sekä valmiuksia toimia vuorovaikutustilanteissa potilaiden kanssa. Lue loppuun

Terveysviestintä

Akateeminen moduuli viestinnän, terveyden ja hyvinvoinnin kehittäjille (5 op)

Koulutus korkeakoulututkinnon suorittaneille, joiden tehtäviin kuuluu terveyteen liittyvä viestintä ja tiedottaminen tai terveyttä edistävä toiminta esimerkiksi mediassa, julkishallinnossa, terveydenhuollon organisaatiossa, terveysalan järjestössä tai tutkimuslaitoksessa.

Lähi- ja etäopiskelujaksot:

1. Orientoiva jakso verkossa 12.1.–8.2.2017
2. Ensimmäinen lähiopetusjakso Tampereella 9.–10.2.2017
3. Etäopiskelujakso; kehittämistehtävä 10.2.–8.3.2017
4. Toinen lähiopetusjakso Tampereella 9.3.2017
5. Etäopiskelujakso; kehittämistehtävä (jatkuu) 10.3.–5.4.2017
6. Kolmas lähiopetusjakso Tampereella 6.4.2017
7. Etäopiskelujakso; kehittämistehtävien raportointi 7.–28.4.2017

Lisätiedot CMT:n sivuilla: www.uta.fi/cmt/taydennyskoulutus/tervi.html

Päättynyt: Luontoympäristö ja hyvinvointi (4 op)

Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston psykologian oppiaineet järjestävät syksyllä 2016 täydennyskoulutusohjelman luontoympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä.

Luonnon hyvinvointivaikutusten yhdistämisestä ohjaus-ja terapiamenetelmiin on vahvaa ja lupaavaa tutkimusnäyttöä.  Samalla yhteiskunnassa on myös lisääntyvää kiinnostusta erilaisten luontointerventioiden hyödyntämisestä osana hyvinvointi- ja terveyspalveluja (esimerkiksi Green Care-toiminta). Täydennyskoulutuksen suoritettuaan osallistuja tuntee ympäristön ja hyvinvoinnin yhteyttä kuvaavia teorioita ja niihin liittyvien tutkimusten keskeisiä tuloksia. Lisäksi luonnon ympäristön ja hyvinvoinnin yhteyksien tunteminen lisää ammatillisen työn tieto- ja keinovalikoimaa.

Lue loppuun

Käynnissä: Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus 2016 – 2020 (75 op), Tampere, terveyspainotteinen

Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2016 Valtioneuvoston asetuksen 1120/2010 mukaisen psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) psykoterapeuttikoulutuksen. Koulutus on kaikkiaan 14. psykoterapeutin nimikesuojaukseen johtava kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutus, jonka yliopisto järjestää. Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa neljän vuoden (kahdeksan lukukauden) aikana.

Terveyspainotteinen kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) tarkoittaa, että terapeuttikoulutus on perustaltaan täysin sama kuin KKT-koulutukset yleensä, mutta siinä on 5 opintopisteen lisäys, joka pitää sisällään tietoa fyysisestä terveydestä. Siinä opetetaan terapiatietoa eri fysiologisten systeemien (esim. sydän- ja verenkiertoelimistö) kautta eli käydään läpi niihin liittyviä sairauksia, häiriöitä ja psykologisia ongelmia, niiden syitä ja niitä ylläpitäviä tekijöitä sekä niiden hoitoperiaatteita ja -muotoja.

Lue loppuun

Tulossa: Johdon assistentti 2017

Näkökulmia laaja-alaiseen asiantuntijuuteen

Johdon assistentti- koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja assistenteille sekä muille vaativissa sihteerin tehtävissä toimiville. Koulutusohjelma antaa välineitä vastata työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen kehittämiseen entistä pätevämpänä johdon sihteerinä tai assistenttina.

Koulutuksessa on keskeistä yhdessä oppiminen, verkostoituminen ja ammatillinen kehittyminen. Oppimisen ja kehittymisen välineinä toimivat ennakkotehtävät, lähipäivillä luennot sekä yksilö- että ryhmätyöskentely. Koulutuksessa on käytössä Moodle-oppimisympäristö. Koulutuksen laajuus on 9 opintopistettä. Lähiopetuspäiviä on yhteensä 10 ja ne toteutetaan kahden päivän jaksoissa.

Seuraava koulutus alkaa 16. – 17.2.2017. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Lisätiedot:

Aino-Maija Ahola, aino-maija.ahola@uta.fi, 050 596 7512

 

Tulossa: Sosiaali- ja terveys­johtamisen Executive MBA

Kuva

EMBA sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ylimmälle johdolle

Maailma muuttuu. Resurssit ovat rajalliset, ja samalla vaaditaan laadukkaita palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajan arki on tehty muutoksien hallinnasta sekä asiantuntijoiden ja verkostojen johtamisesta

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan erityispiirteet huomioiva johtamiskoulutus syventää osallistujien liiketoiminta- ja henkilöstöosaamista. Ohjelma laajentaa osallistujien näkemystä sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehtoisista toimintamalleista kansainvälistyvässä ympäristössä. Ylintä johtoa edustavat osallistujat saavat mahdollisuuden verkostoitua ja kehittää yhdessä koko toimialaa.

Kiinnostaako johtamiskoulutus sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta?

SOTE EMBA 9 -ohjelma alkaa 27. – 28.10.2016 ja haku on käynnissä. Tarkempaa tietoa ohjelman sisällöstä, aikatauluista ja hakemisesta on nettisivuillamme

 www.embatampere.fi 

Katso ohjelman esittelyvideo

Ota yhteyttä:

ohjelmapäällikkö Aino-Maija Ahola, aino-maija.ahola@uta.fi, 050 596 7512

ohjelmapäällikkö Mari Rajala, mari.rajala@tut.fi, 040 771 0009

Viestinnän, median ja teatterin yksikön koulutukset

Viestinnän, median ja teatterin yksikön koulutukset löydät osoitteesta
www.uta.fi/cmt/taydennyskoulutus

Lisätietoja:
Suunnittelija Satu Seppä
satu.seppa at uta.fi
040 190 4131